Tekijä: tytto17

Asuttiin isäni kanssa kaksiossa, joka oli oikeesti todella ahdas. Varsinkin sillon, kun mun 4 pienempää sisarusta tuli joka toinen viikoloppu meille. Mulla oli se huone osa ittelläni ja iskä nukku sohvalla. Iskä yritti hankkia meille isompaa asuntoa, mutta siinä meni aikaa. Minä ja mun iskä ei tykätty siitä miten äiti käyttäyty ja kohteli mun sisaruksia, joten mun iskä alko miettiä yksinhuoltajuuden hakemista. Ei se ajattelu tasoa pidemmälle koskaan mennyt.

Kun me odoteltiin isompaa asuntoa, mä yritin vaa selvitä mun iskän alkoholiongelmasta ja mun äidin tyhmästä käyttäytymisestä. Sillon kun mä täytin 16 mun iskä anto mulle luvan kutsua kavereita yöks ja se menee sillon itse muualle yöksi. Se oli kivaa kunnes seuraavana päivänä sain kuulla että mun äiti ei tykännyt tästä jutusta ja valitti siitä sossulle. Se yritti koko ajan saada iskän näyttää huonolta ja mun näyttämään ongelma nuorelta, vaikka mä oon ihan eri maastoo. Mä en käy bileissä, mä en juo, en polta. Mä tein aina mitä käskettiin. En kehdannut enää mennä iskän kanssa leffaan tai laivalle, kun se aina joi ittensä ihan känniin ja käyttäyty tyhmästi. Joten aina kun se lähti Viroon mä sain olla kotona, ihan rauhassa.

Sitten me saatiin se isompi asunto ja asiat alko menemään parempaan suuntaan, olin niin innoissani. Iskä ei enään juonut niin paljon. Kun mun sisarukset tuli meille, nii oli paljon tilaa ja mukavaa. Mä tykkäsin siitä ajasta. Se oli rauhallista. Sain sisustaa mun huoneen ja aloin urheilla. Pärjäsin koulussa ihan hyvin. Se oli ihanaa. Yhtenä päivänä mun iskä sano mulle, että sen kaveri joutuu muuttamaan meille, koska se menetti asuntonsa. No ei se mitään, jos joku muuttaa meille pariksi kuukaudeksi, mutta se on asunu meillä melkein 2 vuotta. Se tyyppi ei oo mikään maailman mukavin tyyppi, se heitti mun kavereille aina rasistisia vitsejä ja se on liikalihava mikä teki siitä liikuntakyvyttömän, joten se oli aina kotona. Kun se kävi vessassa, nii se virtsasi ja ulosti laittialle ja kaikkialle. Meillä oli vaan yksi vessa, joten se ei ollut kivaa.

Heti kun se mun iskän kaveri muutti meille, niin iskä ja se mies alkoi juomaan. Mun iskää ei enään kiinnostanut me lapset, vaan sen kaverin kanssa jutteleminen ja juonti.  Mikä pahinta oli se että iskä joi sillon kun lapset oli meillä ja mä en ois halunnut että ne näkee sen kun iskä sammuu vessan lattialle. Vuoden 2016 kesä, mä työskentelin mun isosiskon luona hoitamassa lapsia ja menin kotiin vain viikonloppusin. Se oli ihanaa, kun ei tarvinnu olla siellä haisevassa ja likasessa kodissa vaan mun siskon luona.

 

Sen illan jälkeen mä muutin mun isosiskolle ja ei ne asiat helpottunut paljoo mitää, no mun siskon perheellä ei ollut ongelmia, mutta silti mua sattu.

Mä en halunnut nähdä mun äitiä enää, varsinkaa jos se ukko oli sen kanssa. Ette arvaakkaa kuinka monta kertaa se yritti huijjaa mua sen luo kun se ukko oli siellä. No kun lastensuojelu kuuli tämän homman niin ne halusi kuulla mun kannan asioihin ja kun mä kerroin totuuden niin ne vaa yritti saada mut ymmärtämään mun äitiä ja antaa anteeksi sille. Mikä ei tuu niin helpolla.

Yhtenä päivänä, kun mä suostuin olla tekemisissä mun äidin kanssa ja se pyysi mua mukaan kauppaan sen kanssa. No sitten kun oltiin käyty siellä kaupassa ja aloin sanoo heipat sille, nii sitten se halasi mua ja sano että se haluu mut kotiin. Mä tietysti sanoin ”Minä tai Se mies” ja se sano mulle ettei oo valmis luopumaan sen parisuhteesta. Oikeesti kenen äiti sanoo noin tyttärelleen? Mä sitten lähdin mun siskolle, jonka luona asuin noin 4 kuukautta. Se oli tosi rankkaa mulle. Mä itkin joka yö itseni uneen, koska musta tuntu että mut on hylätty. Yhtenä iltana mun sisko ja sen mies meni ulos ja mä jäin yksin niille. Mä olin valmis kuolemaan, koska mua sattu niin paljon ja no mä satuin itseäni sillon. Se oli hirveetä, mä en pystynyt puhuu kellekkään. Olin ihan yksin.

Kun olin asunut niillä sen 4 kuukautta mun sisko sano mulle, että mun ois aika muutta mun iskälle, koska niitten pitäis alkaa jatkaa niiden omaa elämää. Se tuntu niin hirveeltä, se ihminen joka aina pelasti mut halus että mä lähden. No en mä voinu alkaa väittää vastaan, koska se oli tavallaan oikeessa. Mulla oli iskä joka suostu ottaa mut sen luokse asumaan, joten miks mun pitäis olla niillä? Se päivä kun mä lähdin, mä itkin koko matkan mun iskälle.

Sen jälkeen kun mä muutin iskälle, niin asiat helpotti. Iskä tuki mua miten se näki parhaiten. Mun iskä on aina ollut se järkevä ja vanhanaikanen meidän perheestä, joten sen kanssa tuli ihan hyvin toimeen. Kunnes se alko juomaan… Mä tiiän että mun iskällä oli rankkaa. Meillä ei ollu rahaa ja sillä oli ongelmia ihmisten kanssa, mutta kun se joi se ei ollut itsensä. Ei se oo koskaan ollu väkivaltanen tai mitään, mutta kun se joi, se joi liikaa. Se joi alkoholia jopa aamusta iltaan ja sitten se sammu johonkin. Joka päivä koulun jälkeen mä oisin halunnut jäädä koululle, koska mä en halunnut mennä kotiin, koska mä en koskaan tiennyt oliko iskä juonu vai ei. Mä en näyttänyt mun oloa kellekkään, enkä kertonu mun iskän juomisesta. Mua hävetti olla sen kanssa missään jos se oli juonut, koska se oli niin kömpelö ja se puhu aina kaikille tai haukku jotain kovaan ääneen.

Yhtenä päivänä mun äiti laitto mulle viestiä ja käski mun hakee mun kanin pois tai se antaa sen pois. Ei mua haitannut hakee mun kani, mutta se että mun äiti uhkaili mua sillä, oli vaa paskaa.                                                                                            Aikaa meni noin 2 vuotta ja asiat pysy samana. Iskä joi ja äiti anto sen miehen käydä mun veljeen kiinni. Nii se ukko kännipäissään tarttu mun veljen kurkkuun kiinni. Äiti oli sillon fiksu ja heitti sen ulos. Sitten äiti alko juomaan ja käyttää huumeita, kun iskä vahti lapsia. Yksi joulu äitistä ei kuulunut mitään ennen uutta vuotta. Miettikää, teijän äiti lähtee ennen joulua juomaa ja käyttämään huumeita tuntemattomien miesten kanssa. Ja sillon mä ja iskä oltiin hoitamassa mun sisaruksia äidin luona.

Se on tosi hankala osoittaa mistä kaikki alko, mutta kai se pitää jostakin edes aloittaa.

Mulla oli ihan hyvä lapsuus, tulin toimeen kaikkien kanssa ja mulla oli paljon kavereita. Mulla on 9 sisarusta, jep luit oikein. Ei se hassumpaa ollu kasvaa isossa perheessä, mutta siinäkin on huonot puolensa. Ei vaan se ettei sulla ollut ollenkaan omaa rauhaa vaan myös se että vanhempien rakkaus ei riittänyt kaikille. Joo aika tyhmää sanoo noin, mutta se on totta. Mun mielestä ihmisillä riittää rakkautta vaan tiettyyn rajaan asti.

Mun vanhemmat eros kun mä olin vaa 13-vuotias, en mä yhtään tajunnu että niin kävisi. Äiti kerto mulle sen kun oltiin autossa menossa kauppaan enkä mä ees pystynyt paeta sitä tilannetta. No sittenkun ne eros, äiti muutti pois ja me jäätiin iskän kanssa asumaan. Ja siitä se mun alamäki alkoki, aika perus eiks?

Heti seuraavalla viikolla mun äiti esitteli sen uuden POIKAYSTÄVÄN. Se mies oli äitii yli 10 vuotta nuorempi ja melkein saman ikänen kun mun vanhin veli. Äiti ei ees antanu meille aikaa sulatella niitten eroo vaa sen oli pakko esitellä se ukko. Äiti muutti sen miehen luo ja me ei nähty sitä paljoo ollenkaan. No ei siinä mitään. Koska äiti ei ollut kotona ja mä olin vanhin tyttö talossa, nii jouduin huolehtii mua nuoremmista sisaruksista. Mä en ees ajatellu sitä pahalla, koska se tuli kai niin luonnostaan mulle. Mä huolehdin niistä kuin ne olisi ollut mun omia lapsia, varsinki sitä nuorinta joka oli siihen aikaan 3-vuotias. Mä laitoin sen aamusin valmiiksi tarhaan ja laitoin sille aamupalaa. Mä opetin sen pyöräilee ja vein sitä ulos mun kavereiden kanssa. Mä hoidin sitä kun se oli kipee, jopa sillon kun se oksensi lattialle. Tätä jatku noin 2 vuotta, kunnes iskä muutti pois kotoa ja äiti takas, ja siinä vielä se että se toi sen POIKAYSTÄVÄN mukanaan.

Pieni tarina siitä ukosta. Se joi alkoholia melkein joka päivä ja kuunteli rokki musiikkia täysillä, kun mä ja mun sisarukset yritettiin nukkua. Se ei tehnyt ikinä mitää kotitöitä ja se vaan makoili huoneessaan joka päivä koko ajan.

No koska iskä muutti pois nii ei nähty tai kuultu siitä mitään yli puoleen vuoteen. Äitii ei enää kiinnostanut me lapset vaan sen mies. Ne kävi ulkomailla kahdestaan ja vaikka mun isommat siskot yritti sanoo äitille, että se mies on kusipää ja idiootti nii äiti ei kuunnellut vaan se valitsi sen miehen aina ennenkaikkea muuta.

Sitten meni noin vuosi kun mä ja mun isompi veli katottii telkkaria alakerrassa, kun äiti ja sen mies kuunteli musiikkia täysillä ja joi. No mä nuorena 15-vuotiaana ajattelin ekaa kertaa ikinä sanoo siitä musiikista jotain niin, se mies tuli huutaa mulle ja heittelee tavaroita seinille. Ja mitä mun äiti tekee seisoo hiljaa siinä ja antaa sen kusipään haukkua mua ja mun sisaruksia siinä. Sitten se mies meni parvekkeelle ja mä menin piiloon mun huoneeseen ja laitoin viestii mun isosiskolle ja kavereille siitä, että voiko joku tulla hakemaan koska mua pelottaa ihan hirveesti. Ja mä itken ja peitän mun suun ettei se tuu huutaa siihen huoneeseen missä mun sisarukset nukkuu.

Mun siskon mies tuli hakee mut autolla ja kun mä olin pakannut mun tavarat mä hiivin alas ja ulos. Mun siskon mies oli siellä ulkona sen autossa ja niin mun äitikin oli siinä. Se yritti saada mut jäämään kotiin mutta mä en halunnut enää ikinä palata kotiin.

Koko sen auto matkan mä tärisin ja itkin. Halusin vaan päästä mun siskon luo turvaan. Sitten kun mä pääsin sen luo, mä itkin sen sylissä koko illan kunnes mä menin sänkyyn itkemään itseni uneen…